Blogivieras: Marianne Miettinen osa 2

Millainen merkitys psyykkisillä tekijöillä on yleisesti urheilussa ja jalkapallossa?

Psyykkiset taidot ovat erittäin tärkeitä ja ne on opittavissa. Vaikka pelaajalla olisi kuinka hyvät taidot tai fysiikka, on psyykkinen puoli oltava hyvällä tasolla, jotta saa kaiken osaamisen irti oikealla hetkellä. On vaikea suoriutua parhaalla mahdollisella tavalla, jos esimerkiksi jokin painaa mieltä, ei siedä painetta ja virheitä tai jos ei osaa nollata tilanteita.

Ihmiset tulevat erilaisista taustoista ja ovat myös erilaisia luonteeltaan. Eletty elämä vaikuttaa paljon siihen, millaiseksi psyykkiset taidot muodostuvat. Joitakin taitoja voi olla luonnollisemmin, joitain opitaan ja kehitetään ja joitan puolestaan olisi hyvä hiljentää. Oma elämä on esimerkiksi pakosti opettanut minulle periksiantamattomuutta ja sisukkuutta, mutta toisaalta olen oppinut myös pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä.

Ensimmäisessä blogin osassa toit esiin muun muassa paineensiedon tärkeyden jalkapallossa. Mitä muita psyykkisiä tekijöitä on noussut esiin toimiessasi pelaajien kanssa?

Kun aloitin nuorten maajoukkueessa valmentajana, huomasin peleissä, kuinka monia jännitti älyttömästi erityisesti isompia maita vastaan. Tärkein asia, mihin pyrimme näiden pelaajien kohdalla vaikuttamaan oli usko siihen, ettei tarvitse olla Espanja voittaakseen heitä. Keskityimme sen sijaan omiin vahvuuksiin ja etukäteen sovittujen tekojen toteuttamiseen kentällä, vaikka se saattoi pistääkin meitä ajoittain epämukavuusalueelle. Halusin korostaa sitä, että kaikki on mahdollista oli vastassa kuka tahansa ja oikeastaan mitä parempi vastustaja, sen hienompaa. Toki tiesin realiteetit itsekin, enkä aina ollut varma ratkaisuistani. Jos ei kuitenkaan uskalla edes yrittää, ei voi tietää onnistuuko. Joka tapauksessa opimme aina paljon jatkoa ajatellen.

Maajoukkueissa pyrimme myös tietoisesti vaikuttamaan pelaajiin eri tavoin. Aloitimme leirit aina sillä, että kehuimme itseämme ja toimme vahvuuksiamme esiin. Se saattoi olla monelle jännittävää ja tilannetta piti osata lukea niin, ettei ketään saanut pakottaa heti sellaiseen, mihin he eivät olleet valmiita. Pelaajat saivat kasvaa hiljalleen, mutta heitä ei kuitenkaan saanut päästää liian helpolla niin, ettei koskaan tarvitsisi tehdä mitään tai sanoa mitään ääneen. Välillä puhuimme vahvuuksista myös ryhmissä ja kerroimme niitä toinen toisistamme. Pelaajien oli tärkeä oppia tuntemaan myös toistensa vahvuuksia, jotta niitä voitiin hyödyntää peleissä.

Lisäksi käytimme esimerkiksi erilaisia videoita fiiliksen nostattamiseen, alkulämmittelyissä meillä oli omat rituaalit, kansallislauluissa teimme itseämme näkyväksi. Monen pelaajan kanssa olemme käyneet läpi myös virheiden sietämistä, sillä jotkut saattavat olla todella pedantteja ja pyrkivät täydellisyyteen joka tilanteessa.

Huipulle päästäkseen on pelaajilta myös uskallettava vaatia paljon. Miten puskea pelaajia huipulle heidän hyvinvointiaan unohtamatta?

Tuo on tärkeä asia, sillä välillä tietyissä ympäristössä pelaajilla saattaa olla jopa liiankin helppoa, kun on paljon eri tukitoimia ja asiantuntijoita taustalla. Valmentajana pitää myös uskaltaa vaatia ja kouluttaa pelaajia siihen, mitä huipulla pelaaminen vaatii ja luoda arkea sen kaltaiseksi. Joskus voi olla hyvä myös käyttää kokeneita pelaajia apuana kertomassa siitä, miten paljon töitä on tehtävä ja millaista se arki oikeasti esimerkiksi ammattilaisena on.

On kuitenkin muistettava, että kaiken pohjana on oltava turvallinen ympäristö, sillä muuten vaatiminen saattaa vaikuttaa negatiivisesti pelaajan identiteettiin. On luotava luottamuksellinen suhde pelaajan kanssa ja tunnettava hänet hyvin, jotta osaa toimia hänen kanssaan parhaalla mahdollisella tavalla. Jollekin toiselle suoraan puhuminen voi olla paras ratkaisu, joku toinen taas saattaa mennä siitä täysin lukkoon.

Valmentajan on kuitenkin ehdottomasti osattava vaatia, sillä muuten pelaajat saattavat lähteä eteenpäin kuvittelemalla, että kaikki tulee olemaan yhtä helppoa kuin tähänkin asti. Jotta osaa vaatia, on valmentajan tiedettävä kuitenkin mitä vaatia - mitä tarkoittaa korkean intensiteetin jalkapalloteot eri tilanteissa tai mitä tarkoittaa palautumiseen vaikuttavat tekijät ja niin edelleen.

Millä muilla keinoilla valmentaja voi tukea urheilijoita psyykkisten taitojen kehittämisessä?

Yksi olennaisimmista asioista on valmentajan oma itsetuntemus. Myös valmentaja on ihminen, joka saa kokea eri tunteita. On itse voitava hyvin tukeakseen toisia. On tunnettava itsensä, omat vahvuudet ja heikkoudet. Se ei aina ole helppoa, kun on puskettava pelaajia epämukavuusalueelle ja oltava siinä heidän tukenaan. Lisäksi on tärkeää löytää tiimiin sellaisia ihmisiä, jotka täydentävät osaamistasi, jotta voitte yhdessä auttaa pelaajia parhaanne mukaan.

Lopulta on kuitenkin muistettava, että kyseessä on pelaajan oma elämä. Hänen tulisi omistaa oma kehittymisensä ja uransa. Vaikka valmentajana onkin tukena, pitää valintojen olla pelaajien omia siitäkin huolimatta, että olisi valmentajana eri mieltä hänen päätöksistään. Jokaisen ihmisen on saatava tehdä omat valintansa sekä kokea ja oppia itse.

Millaisia psyykkisiä ominaisuuksia tarvitaan itse valmentajan työssä?

Sen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa, että identiteetti ei voi muodostua pelkästään valmentamisesta. Itselläni oli nuorten 2014 MM-kisojen jälkeen burnout, joka juonsi juurensa jo edelliseen vuoteen, kun pärjäsimme hienosti EM-kisoissa. Jatkoin töitä hullun lailla ja palautumiseni oli sitä, että menin katsomaan vähän lisää futista. Olihan se aluksi kivaa, mutta pian rupesi unet jäämään, mikä sitten eskaloitui seuraavan vuoden MM-kisojen jälkeen. Silloin kaikki tuntui varsin tyhjältä omassa elämässä.

On ymmärrettävä, että elämässä on muutakin kuin jalkapallo. Se voitatko vai häviätkö Saksalle 1-0 ei tee sinusta parempaa ihmistä. Olet kuitenkin aina esimerkiksi jonkun puoliso, ystävä tai opiskelukaveri ja on mahdollista saada myös monista muista asioista merkityksellisyyttä elämään. On äärimmäisen oleellista tuntea itsensä ja se, mitkä ovat sinulle tärkeitä asioita elämässä ja mikä tekee sinut onnelliseksi.

Välillä tulee varmasti epäiltyä omaa osaamistaan, mutta on myös tärkeää vain mennä, tehdä ja oppia. Jokaisella on jotain, mitä muilla ei välttämättä ole. On tärkeää löytää omat vahvuudet ja olla samalla valmis oppimaan itsestä ja toisista. Avoimuus ja rehellisyys omassa osaamisessa ja palo kehittyä on keskeistä. Jokaisen pitää lopulta löytää se oma soundi, sillä saman biisin voi soittaa niin monella eri tavalla.

Olisitko kaivannut enemmän tukea näiden asioiden käsittelyssä oman urasi aikana?

Olisin, niin pelaajien kanssa kuin valmentajanakin olisin tarvinnut enemmän tukea. Esimerkiksi nuorten EM-kisoissa jouduimme käyttämään kokoonpanon ulkopuolella olevaa pelaajaa pelien kuvaamiseen. Se saattoi olla kova paikka pelaajalle, koska pettymys jo siitä, ettei päässyt pelaamaan oli suuri. Silloin pelaajamanagerina toiminut Laura Kalmari auttoi ja sparrasi parhaansa mukaan ja olikin suurena apuna. Toki myös itse tehdessä olen oppinut paljon ja pyrkinyt aina kehittymään siinä, miten ihmisiä voi auttaa monin tavoin, ei vain jalkapalloilijoina.

Myös valmentajan oma jaksaminen ja energia näkyy välittömästi joukkueelle. Esimerkiksi Kanadan MM-kisat 2014 oli ennenkokematon painepaikka itselle ja sen käsittelemiseen olisin varmasti tarvinnut apua. Olen lisäksi elänyt valmentajan arkea, jossa resurssit ovat pienet ja olen saattanut toimia monessa eri roolissa päävalmentajuuden lisäksi. Omien kokemusten kautta tiedän aika tarkasti, mitä kaikkea tulisi parantaa ja nykyään yritänkin juuri rakenteisiin vaikuttamalla mahdollistaa yhä parempaa arkea valmentajille omien vaikutusmahdollisuuksien puitteissa.

Millainen on psyykkisen valmennuksen tila tällä hetkellä suomalaisessa jalkapallossa?

Paljon parempi kuin vaikka 2019, kun siirryin itse sivuun varsinaisesta kenttävalmennuksesta. Psyykkisen valmennuksen merkitys tunnistetaan yhä paremmin ja on tärkeää, että löytyy ihmisiä raivaamaan tietä asian tärkeydelle. Aivan kuten tekin teette.

Aikaisemmin esimerkiksi maajoukkueissa saatoimme käyttää psyykkisen valmennuksen asiantuntijaa lähinnä silloin, jos tuli huolia tai murheita. Nykyään psyykkinen valmentaja on osa maajoukkueiden valmennustiimia ja he saattavat esimerkiksi miettiä pelaajien kognitiivista kuormitusta ja suunnitella leiriohjelmaa pelaajien jaksamisen suhteen. Lisäksi leireillä pidetään erilaisia workshoppeja eri psyykkisiin taitoihin liittyen. Treenien aikana psyykkinen valmentaja voi työskennellä jonkin pelaajan kanssa esimerkiksi paineensiedon tai virheiden käsittelyn kanssa ja hän onkin siellä samanlailla pelaajia varten kuin muutkin valmentajat. Toivottavasti Palloliitolla tulee tulevaisuudessa olemaan myös kokopäiväinen psyykkinen valmentaja, aivan kuten meillä on muitakin erityisosaamisen valmentajia, kuten fysiikkavalmentajia ja maalivahtivalmentajia.

Seuroissa on varmastikin enemmän tehtävää psyykkisen valmennuksen suhteen resursseista johtuen. Kannustaisin kuitenkin joukkueita käyttämään psyykkistä valmennusta ensin edes joukkuetasolla hyväkseen. Olemme tällä hetkellä tehneet Aleksi Tossavaisen ja urheiluakatemioiden psyykkisten valmentajien johdolla psyykkisen valmennuksen linjausta ja toimintakulttuuria maajoukkueisiin eli esimerkiksi miten teemme ja opetamme asioita. Myös seurojen olisi hyvä hyödyntää psyykkistä valmentajaa valmentajien osaamisen kehittämisessä ja toimintakulttuurin luomisessa, sillä psyykkinen valmennus on läsnä jokaisessa kohtaamisessa ja kanssakäymisessä. Psyykkinen valmentaja ei voi olla aina paikalla ja myös valmentajien tulisi kehittyä näissä taidoissa.

Kiitos Marke haastattelusta ja mielenkiintoisista näkemyksistä psyykkisen valmennuksen saralla. Tämä haastattelu vahvisti taas osaltaan meillekin sen työn tärkeyttä, mitä olemme tekemässä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, yhteistyötä tehden!

Mikäli sinulle lukijana heräsi kysymyksiä meidän suuntaan tai jos mietit, voisimmeko olla sinulle, joukkueellesi tai seurallesi avuksi, ota rohkeasti yhteyttä Ota yhteyttä -osiosta!

Palataan taas uuden blogitekstin tiimoilta syksyn mittaan!