Blogivieras: Tinja-Riikka Korpela

Haluamme tuoda blogissamme esiin myös muiden urheilun parissa toimivien ajatuksia ja näkökulmia psyykkisestä valmennuksesta sekä sen merkityksestä. Meille oli kunnia saada ensimmäiseksi vieraaksemme yksi suomalaisen jalkapallon kaikkien aikojen kirkkaimmista tähdistä, nimittäin itse Tinja-Riikka Korpela. 

Oulusta kotoisin oleva "Tinni" on edustanut pitkän uransa aikana monia eri seuroja niin kotimaan kentillä kuin ulkomaidenkin huippusarjoissa. Nykyään Englannin Superliigajoukkue Tottenhamia edustava Tinni on pelannut aikaisemmin muun muassa Lillestrøm SK:ssa, FC Bayern Münchenissä sekä Everton FC:ssa. Lisäksi Tinni on pelannut Suomen maajoukkueessa yli sadan ottelun verran ja hän on toiminut pitkään myös Helmareiden kapteenina. Kesällä 2022 hän johdatti Suomen sen neljänsiin Euroopan mestaruuskisoihin Englannissa.

Haastattelussa Tinni kertoo ajatuksiaan psyykkisestä valmennuksesta ja sen tekijöistä muun muassa maalivahdin näkökulmasta. Lisäksi Tinni avaa muutamia keinoja, mitä hän itse käyttää esimerkiksi pelipäivän optimaaliseen valmistautumiseen.

Oli upeaa saada Tinni meidän vieraaksi, joten mennään itse haastatteluun!

Nimi: Tinja-Riikka Korpela

Ikä: 36 vuotta

Laji: Jalkapallo

Pelipaikka: Maalivahti

Seurat: OLS (kasvattajaseura), SC Raisio, FC Honka, Kolbotn IL, Lillestrøm SK, Tyresö FF, FC Bayern München, Vålerenga IF, Everton FC, Tottenham Hotspur FC

Maajoukkue: 112 ottelua

Mitä kuuluu Tinni?

Oikein hyvää kuuluu, kiitos. Normaalia arkea, treenejä ja pelejä. Tällä hetkellä on ollut hyvä "boogie" seurajoukkueessa, kun on saanut pelata. Hyvä fiilis kaikin puolin.

Millainen merkitys psyykkisillä tekijöillä on urheilussa?

Psyykkisillä tekijöillä on iästä ja tasosta riippumatta todella suuri merkitys. Erityisesti huippu-urheilussa kaikki pelaajat ovat fyysisesti ja taidollisesti äärimmilleen viritettyjä. Erot ovat pieniä ja suoriutuminen on paljon päästä kiinni. Toki on muistettava, että kaikki se fyysinen työ ja toistot on pitänyt tehdä huipulle päästäkseen.

On myös hyvä muistaa, että itseään ei tulisi määritellä sen suhteen, miten peli tai treeni on mennyt. Kokemuksesta voin sanoa, että ammattilaisena olo on haastavaa, kun asuu yksin ja jalkapallo on suuri osa elämää. Ajan kanssa olen kuitenkin oppinut huomioimaan hyviä asioita ja arvostamaan sitä, että ylipäätänsä pystyn pelaamaan terveenä. Päivä voi olla hyvä riippumatta siitä, miten treenit tai peli ovat menneet.

Onko mielikuva psyykkisestä valmennuksesta muuttunut urasi alkuajoilta?

Mielikuva on muuttunut todella paljon uran alkuajoilta. Silloin psyykkisestä valmennuksesta ei puhuttu oikeastaan mitään. Tuntui, että sitä käytettiin vain, jos jotain oli tosi pahasti vialla. Nykyään koen, että psyykkinen valmennus on luonnollinen osa suorituskykyä. Siinä missä urheilijalla on kuntosaliohjelma, pitäisi olla myös suunnitelma siitä, miten hän saa kaikki henkiset voimavarat käyttöönsä.

Enää näistä asioista puhuminen ei ole millään tavalla noloa. Jos haluaa tulla paremmaksi, on psyykkinen puoli yksi iso osa kokonaisuutta.

Minkälaisten asioiden käsittelyyn psyykkistä valmennusta voisi käyttää?

Ensimmäisenä mieleen tulee jännityksen, epäonnistumisten tai jonkun yllättävän tilanteen, kuten loukkaantumisen, käsittely. Vaikka esimerkiksi jännittäisi, voi silti suoriutua hyvin. Lisäksi on tärkeä muistaa muukin elämä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, eikä jotain osa-aluetta voi sulkea kokonaan pois.

Myös joukkueessa on tärkeä jutella asioista yhdessä ja saada työkaluja eri tilanteisiin. Joukkueiden on hyvä luoda yhteiset arvot ja tavoitteet, johon kaikki sitoutuvat ja joihin voi aina palata ja nojautua eri hetkillä. On myös tärkeää, että pelaajat saavat itse vaikuttaa niihin, eivätkä esimerkiksi tavoitteet ole vain valmentajien sanelemia.

Onko joissain joukkueistasi käytetty psyykkistä valmennusta?

Oikeastaan kaikissa joukkueissani viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut jonkinlaista psyykkistä valmennusta. Norjan Lillestrømistä jäi mieleen esimerkiksi se, kuinka kävimme erityisesti henkilökohtaisia tavoitteita läpi. Vaikka olimme voittaneet mestaruuksia, kannustettiin meitä asettamaan tarpeeksi haastavia tavoitteita itsellemme. Miksemme tavoittelisi olevamme maailman parhaita? Miksen minä tavoittelisi olevani maailman paras maalivahti? Ensimmäisiä kertoja sen ääneen sanominen oli outoa. Yllätyin, kun joukkuekaverit olivatkin sitä mieltä, että minähän olin jo melkein maailman paras maalivahti. On todella tärkeää myös sanoittaa omia tavoitteitaan ääneen. Samoihin aikoihin luin myös Eric Bertrand Larssenin Paras –kirjan, joka lukukokemuksena on jättänyt jälkensä minuun.

Nyt Tottenhamissa meillä käy Performance Psychologist muutaman kerran viikossa ja hänelle voi puhua hyvin matalalla kynnyksellä mistä vain. Vaikka joukkueen kanssa kausi pisteiden valossa on ollut hieman heikompi, olemme silti pystyneet näkemään tuloksen taakse. Olemme pelanneet hyvin, vaikka häviöitä olisi tullut. Katsomme paljon myös positiivisia klippejä ja meidän peleissä näkyy se, mitä olemme etukäteen sopineet. Olisi eri asia, jos pelaisimme löysästi tai emme antaisi peleissä kaikkea, sitten olisi isomman keskustelun paikka. Esimerkiksi kehonkieli on todella tärkeää ja tiedostamme sen, että se tarttuu joukkuekavereihin helposti.

Mitä psyykkisiä erityispiirteitä sinulle tulee mieleen maalivahdin näkökulmasta?

Mielestäni henkinen puoli on maalivahdin tärkein ominaisuus. Usein puhutaan siitä, miten virheet maalivahdin osalta näkyvät suoraan tulostaululla. Virheitä kuitenkin tulee vääjäämättä, mutta se, miten ne käsittelee on avainasemassa. Epäonnistumisia ei voi jäädä murehtimaan, vaan tilanne kuin tilanne on nollattava nopeasti. Käytän usein itsepuhetta näissä tilanteissa;"Se meni, ei voi mitään, eteenpäin". Pelin jälkeen on aikaa analysoida ja katsonkin usein seuraavana päivänä päästetyt maalit. Enimmäkseen katson kuitenkin hyviä klippejä. Miltä näytin, kun tein hyvän suorituksen? Miltä suoritus näyttää eri näkökulmasta? Lisäksi maalivahtivalmentajan mielipiteen kuuleminen on tärkeää, etten vain mieti tilanteita omassa päässäni.

Maalivahdilla on hyvin erilainen rooli kenttäpelaajiin nähden, mutta olen ylpeästi erilainen. Usein me maalivahdit olemme oma ryhmämme ja maalivahdin pitääkin erottua vähän joukosta. On vähän eri varustetta ja vähän eri väristä pelipaitaa ja se on vain siistiä. Silti olemme kuitenkin tiivis osa joukkuetta ja haluan ehdottomasti kuulua joukkueeseen. Voittaminen yhdessä on paljon mukavampaa, ja toisaalta häviäminenkään yhdessä ei tunnu ihan niin pahalta.

…entäs miten käsittelet painetta?

Tekisi mieli sanoa, että mikä paine :) Olen kääntänyt sen mahdollisuudeksi. Se on varmasti vähän luonnekysymyskin, mutta itse olen pienestä pitäen nähnyt sen niin, että minulla on mahdollisuus olla joukkueen sankari. Maalivahti ei voi mennä kentälle sillä asenteella, että toivottavasti mokaan mahdollisimman vähän. On tärkeä huomioida onnistumiset ja esimerkiksi maajoukkueessakin olemme puhuneet siitä, miten koko puolustuksen tulisi juhlia onnistumisia; hienoja pelastuksia, taklauksia tai blokkeja. Niitä saa tuuletella ja se luo koko joukkueelle lisää boostia.

Mitä muita toimivia keinoja itse käytät?

Asetan edelleen seurajoukkueen maalivahtivalmentajan kanssa joka vuosi myös henkilökohtaisia tavoitteita, mutta niiden sisältö on hieman muuttunut vuosien varrella. Tärkeintä minulle olisi, että pysyisin terveenä, nauttisin pelaamisesta ja olisin joukkueen käytettävänä, sillä eihän tämän siistimpää hommaa ole. Haluan edelleen kehittyä, mutta nuorempana kehityskohteet olivat paljon isompia kokonaisuuksia. Nyt saatan keskittyä tarkemmin pienempiin yksityiskohtiin.

Jalkapallopeli kestää kauan ja maalivahdille tilanteita voi tulla pelistä riippuen eri tahdilla. Puhun jatkuvasti muille ja ohjaan peliä niin paljon kuin pystyn. Se auttaa minut pysymään pelissä mukana. Pyrin myös käyttämään itsepuhetta jatkuvasti, ettei ajatus alkaisi harhailla. Vaikka pitkään aikaan ei olisi tullut yhtään tilannetta, yritän toistaa itselleni esimerkiksi, että "kohta tulee".

Teen mielikuvaharjoittelua tosi paljon. Ennen pelejä käyn mielessä sen viikon onnistumisia treeneistä. Fiilistelen hyviä torjuntoja ja joskus kädetkin saattavat lähteä fyysisesti mukaan tekemään torjuntaa. Näin saan aivoihini useita toistoja onnistumisista. Pelipäivinä katson aina oman highlight-videon, mikä toimii tilanteeseen kuin tilanteeseen. Vaikkapa, jos vireystilaa pitää laskea esimerkiksi jännityksen takia tai nostaa, jos tiedossa olisi niin sanotusti helpompi peli.

Varsinkin ennen isoja pelejä teen mielikuvaharjoittelua kokonaisvaltaisemmin. Mietin itseni kentälle, kuvittelen stadionit ja yritän aistia mahdollisimman tarkasti kaiken mahdollisen; omat tuntemukset, tuoksut, äänet ja miltä kaikki siellä näyttää. Kuvittelen sen, miten alkuverryttely menee, mitä kopissa tapahtuu ja millaisia ääniä siellä on. Näin pidän huolen siitä, että olen valmistautunut hyvin.

Haluatko vielä lähettää terveisiä MakeMindin seuraajille?

Tietenkin haluan. Psyykkinen puoli ja sen vahvistaminen kannattaa ehdottomasti huomioida omasta tasostaan riippumatta ja sitä tulisikin treenata jatkuvasti. Eri työkaluista on hyvä ottaa selvää ja katsoa mikä toimii itselle parhaiten, sillä jälkikäteen ei halua varmastikaan jossitella.

Kiitos Tinni haastattelusta! Olipa mielenkiintoista kuulla, mitä ajatuksia huippumaalivahdilla on psyykkisestä valmennuksesta ja mitä keinoja hän itse käyttää.

Seuraavaksi voisimmekin heittää pallon lukijoillemme.

Mitä mietteitä haastattelu herätti sinussa? Opitko jotain uutta vai olivatko keinot sinulle jo ennestään tuttuja? Mitä keinoja itse käytät esimerkiksi valmistautuessasi suoritukseen?

Ota koppi ja käy kirjoittamassa kommenttisi alla olevaan palautelaatikkoon!